Classic siirtyi jo voiton päähän F-liigan mestaruudesta, kun se kukisti finaalisarjassa Oilersin jo kolmannen kerran. Tänään Classic nousi kotikaukalossaan 0–2-tilanteesta 5–3-voittoon. Mestaruus on katkolla tamperelaisille sunnuntaina Espoossa.
Kahdesti hävinnyt Oilers tuli tänään kaukaloon uudella ilmeellä, ja se näkyi myös tulostaululla. Casper Pfitzner täräytti Justus Kainulaisen päädystä pudottamasta pallosta Oilersille finaalien ensimmäisen avaus- ja johtomaalin, ja kohta Tuomas Iiskola tunki puolustajalta päädyssä karanneen pallon tolpan ja maalivahti Lassi Torisevan välistä juuri ja juuri yli maaliviivan.
Sami Johansson kuitenkin kavensi taas yhdellä huimalla yläkulmaohjuksella, ja toisessa erässä Eetu Sikkinen linkosi keskiympyrästä pelin tasoihin. Oilersin päästyä pelaamaan ylivoimalla sivalsi Antti Suomela Öljymiehet Tuomas Iiskolan poikkisyötöstä taas johtoon muttei karkuun. Kukapa muu kuin Sami Johansson löysi vaarattoman näköisestä hyökkäyksestä tilaa ampua pallon takayläkulmaan ja toisen tauon tilanteeksi 3-3.
Tasalukemat 3-3 tirisivät taululla vielä kuusi minuuttia ennen ottelun loppua: Sitten Classic pääsi keskialueella katkoon ja sahasi Oilersin puolustuksen halki kuviolla, jonka Mikko Leikkanen päätti takatolpalta 4–3-johtomaaliin. Kolme minuuttia myöhemmin otti pääroolin voimahyökkääjä Oskari Heikkilä, joka harhautteli itsensä läpi puolustuksen ja siirsi huipennukseksi vielä rystyltä 5–3-maalin ohi hyvin torjuneen Joonas Kaltiaisen.
Classicin voittomaalin iskenyt Mikko Leikkanenkin totesi Ruudun haastattelussa Oilersin esittäneen tänään finaalien toistaiseksi parastaan.
– Kaveri tuli huomattavasti paremmalle ilmeellä kuin parissa aikaisemmassa pelissä ja ei oltu ihan valmiita siihen. Peli virtaili nyt enemmän, ja kun kaveri oli petrannut paljon, meiltä meni hetki sopeutua. Sitkeänä jenginä jaksettiin kuitenkin jauhaa omaa hommaa loppuun asti, ja lopussa se palkittiin kun päästiin karkuun ja tuloksena yksi täplä lisää meille.
Hyvän alun noteerasi myös Oilersin Tuomas Iiskola.
– Alku meni hyvin ja oltiin nyt valmiimpia, pelattiin vähän fiksummin pallon kanssa hyökkäyspäässä eikä nyt riiston jälkeen menetetty sitä heti kolmen sekunnin jälkeen. Mutta toisen erän lopulta ote herpaantui ja alettiin keskittyä epäolennaisiin asioihin.
Periksi ei Iiskola kuitenkaan ollut edelleenkään antamassa.
– Eikös neljä voittoa edelleen vaadita, sillä ei ole väliä, missä järjestyksessä ne tulevat.
Kuva: Esa Takalo
