Kesän kuumimmaksi kotimaiseksi siirroksi on vahvasti ehdolla Iiro Savelan hyppy liigapaikan kynnykselle jääneestä Limingan Niittomiehistä OLS:n paitaan. Jo divaripelaajana toistuvasti otsikoihin noussut Savela ei tullut vain nimilistaa pidentämään.
– En todellakaan tullut joukon jatkoksi, useampaan kertaan Inssi-Divarin kuukauden pelaajaksi kruunattu Savela ilmoittaa.
– On juteltu, että tarjolla on todella isoa roolia, ja sen aion ottaa ja tilaisuuteni käyttää. Joukkueena tavoite on ehdottomasti pleijaripaikka, ja itse jos jonkun 30 maalia painaisin. Niiden päälle lupaan yleisölle komeita tuuletuksia ja viihdytystä. Haluan olla sellainen pelaaja, jota ihmiset haluavat tulla katsomaan, ja vaikka pistemääriä en ole miettinyt, 30 maalia kaudessa on se tärkein.
Nopean googlauksen nostamat otsikot kertovat pelaajasta, joka ei kätke kynttiläänsä vakan alle. ”Niittareiden tähtihyökkääjä”, ”Niittomiesten suorasuu” ja ”Suonissa viihdyttäjän verta” vinkkaavat, että F-liiga on saanut yhden kaivatun Persoonan lisää.
Yllätys ei Iiro Savelan hyppy F-liigaan ole, yllättävää on korkeintaan se, että siirto tapahtui vasta nyt. Vaikea ei ole myöskään arvata, että Inssi-Divarin tähtihyökkääjällä olisi ollut vientiä jo pitempään ja moneen suuntaan.
– Joka vuosi on useammasta seurasta kyselty, ja OLS:kin on houkutellut jo aikaisemminkin. Samoin Sveitsistä tulee tarjouksia sekä liiga- että divarijoukkueilta. Olin kuitenkin päättänyt vuosi sitten, että pelaan Niittareissa vielä ainakin kauden, ja vasta jos liiganousua ei tule, on siirron aika.
Kuten hyvin muistetaan, LNM:n kevään sensaatiovire kesti F-liigan kynnykselle saakka. Niittarit johti sarjaa EräViikinkejä vastaan 2-1 ja neljättä ottelua vielä runsaat kaksi minuuttia ennen loppusummeria, mutta sitten lento sakkasi. Helsinkiläinen suurseura tasoitti kuin tasoittikin, vei rangaistuslaukauskisan ja voitti sitten vielä viidennen kohtaamisen kotonaan selvästi.
Iiro Savelan tie junioreista F-liigaan ei ole ollut viivasuora.
– Pihapeleistä kaikki tietysti alkoi, mutta ala-asteella jossain viidennellä – kuudennella luokalla mietittiin kaverin kanssa, mitä lähdettäisiin harrastamaan ihan seurassa, ja molempien mielestä sähly oli kivaa joten aloitettiin OLS Tiikereissä. Ihan ensimmäinen harrastukseni urheiluseurassa oli kuitenkin paini, jota harrastin joskus ykkös- ja kakkosluokalla.
Varttuminen armeijaikään toi OLS:n juniorille uusia kuvioita myös kaukalossa.
– Olin OLS:n liigaringissä ja pelasin A-junioreissa ja kakkosdivisioonassa, ja ensimmäiset divaripelit tulivat Merikoskessa. Niittareissa meni sitten kolme kautta, ja motivaatio oli kyllä koko ajan pelata salibandya tosissaan.
OLS:n junioreissa maali per peli -tahtia takonut Savela pääsi pian vauhtiin myös Divarissa. Ensimmäisellä Niittarit-kaudella osumia syntyi kymmenen ja toisella jo sensaatiomaiset 34 kappaletta 26 peliin. Viime kauden runkosarjakin toi 48 tehopistettä, ja kevään karsinnoissa lapa hehkui edelleen kuumana. Liigakarsintojen maali- ja pistekuningas ei ollut vaikkapa Jani Kukkola tai Mika Moilanen vaan muuan Iiro Savela 10 ottelun saldolla 13+2.
– Hoksasin vähitellen, että osaan tehdä pisteitä ja olen aikamoinen viihdyttäjä. Kun aloin huomata, että ukko tiedetään ympäri Suomen, se toi aina vain lisämotia. Kolmessa vuodessa kuitenkin huomasin, että olen jo tehnyt Divarissa kaiken, mihin pystyn, ja on aika kokeilla samaa F-liigassa.
Menestyminen F-liigassa vaatii tietysti liigatason valmistautumisen, ja töitä tehdään OLS:ssa siihen tahtiin, että kauden pitää jatkuu ensi keväänäkin runkosarjan jälkeen pudotuspeleissä.
– Kovaa on menty. Omatoimijaksonkin alussa tuntui jossain kohdin jo, ettei raajaa saa enää liikkeelle mutta sopivan levon jälkeen jaksoi taas treenata. Nyt omatoimijaksolla on helpompi sovittaa myyntiedustajan työt yhteen treenaamisen kanssa, ja kyllä tässä ehtii frendien ja tyttöystävän kanssa vähän kesästäkin nauttia, parhaillaankin työmatkaa ajava Savela kertoo puhelimeen.
Teksti: Mika Hilska
Kuvat Limingan kevään karsintahuumasta: Ari Arola
