Urheilun oikeusturvalautakunta on eilen käsitellyt EräViikinkien valituksen, jolla seura haki muutosta pääsarjojen kurinpitodelegaation Jani Kukkolalle määräämään kolmen ottelun pelikieltoon. Lautakunta katsoi, että asia on käsitelty Salibandyliitossa liiton sääntöjen mukaisesti eikä aihetta liiton valituslautakunnan päätöksen muuttamiseen ole.
Kolmen ottelun pelikiellostaan viime viikonloppuna kaksi kärsinyt ottelua Jani Kukkola on täten pelikiellossa vielä F-liigan tämän illan ottelussa EräViikingit–Tiikerit.
Kolmen ottelun pelikieltoon johtanut kurinpitoasia tuli vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan ilmoituksella. EräViikingit katsoi ensin liiton valituslautakunnalle ja sitten Urheilun oikeusturvalautakunnalle tekemissään valituksissa, että ilmoitukseen olisi tullut soveltaa samaa määräaikaa kuin ottelun osapuolten kohdalla ja asia olisi näin tullut vireille myöhässä. Valituslautakunta katsoi äänin 2-2, että määräaikaa ei ollut sovellettava asian tullessa vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan aloitteesta.
Urheilun oikeusturvalautakunta analysoi tapausta seuraavasti:
Oikeusturvalautakunta toteaa, että kurinpitovaltaa käyttävän yhdistyksen sisällä kurinpitoasioissa noudatettava menettely määräytyy yleisten yhdistysoikeudellisten periaatteiden ja yhdistyksen sääntöjen perusteella. Erityisesti kurinpitoasioita koskevien sääntömääräysten on täytettävä riittävät selkeyden ja yksiselitteisyyden vaatimukset. Urheilun kurinpidossa onkin vakiintuneesti edellytetty muun ohella, että se menettely, josta kurinpitoseuraamus voidaan määrätä, tulee kuvata riittävän täsmällisesti säännöissä tai muissa määräyksissä (ks. esimerkiksi UOL 13/2008, UOL 23/2011, UOL 8/2014, UOL 10/2016 ja UOL 17/2018). Myöskään kurinpitoa koskevien menettelysäännösten mahdollinen epäselvyys ei saa aiheuttaa kurinpitomenettelyn kohteen oikeusturvan vaarantumista.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että koska sarjamääräyksissä on nimenomainen määräys kurinpitoasian vireillepanosta, kurinpitoasian vireillepanon määräaikaa on tässä asiassa tarkasteltava sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin nojalla, joten kysymys on Salibandyliiton sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin tulkinnasta. Kysymyksessä olevassa säännöksessä ei ole nimenomaista mainintaa siitä, sovelletaanko siinä tarkoitetulle ilmoitukselle asetettua määräaikaa myös silloin, kun kurinpitoasia tulee vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan aloitteesta. Toisaalta se on muotoiltu koskemaan nimenomaisesti ilmoituksia sellaisista asioista, joista ottelun osapuoli tai sarjajärjestäjän edustaja (erotuomari tai otteluvalvoja) haluaa kurinpitopäätöksen, viittaamatta tältä osin toimitusjohtajaan ja sarjavastaavaan.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että vaikka kysymyksessä olevaa sääntökohtaa voidaan pitää jossain määrin tulkinnanvaraisena, tukee sen sanamuoto kuitenkin Salibandyliiton esittämää tulkintaa, jonka mukaan kohdassa tarkoitettu määräaika ei koske kurinpitoasian saattamista vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan toimesta. Salibandyliiton mukaan tarkoitus tältä osin onkin se, että toimitusjohtaja ja sarjavastaava voivat käyttää mahdollisuuttaan saattaa kurinpitoasia vireille sellaisissa tapauksissa, joissa ottelutapahtumaa ei syystä tai toisesta ole määräajassa saatettu kurinpitodelegaation käsiteltäväksi ottelun osapuolen, erotuomarin tai videotuomarin toimesta.
Salibandyliiton nyt esittämää tulkintaa vastaa myös Salibandyliiton lautakunnalle toimittamassa 30.8.2019 päivätyssä ja 6.9.2021 päivitetyssä liiton kurinpitoa pääsarjoissa 2021 – 2022 koskevassa viestintäsuunnitelmassa käytetty esitystapa. Siinä ilmoitusta rikkomuksesta on määräaikoineen ja käsittelymaksuineen käsitelty tilanteessa, jossa ilmoituksen tekijänä on joukkue, erotuomari tai otteluvalvoja. Määräaikaan ei sen sijaan ole viitattu siltä osin kuin viestintäsuunnitelmassa on käsitelty kurinpitoasian vireille tuloa toimitusjohtajan ja sarjavastaavan yhdessä tekemällä ilmoituksella.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että toisaalta ottelutapahtumiin liittyvien kurinpitomenettelyiden nopeaan käsittelyyn liittyvät tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat puoltavat määräajan soveltamista myös toimitusjohtajan ja sarjavastaavan tekemään ilmoitukseen.
Valittajat ovat lisäksi vedonneet siihen, että pelaajien ja seurojen oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan kannalta on kestämätöntä, mikäli toimitusjohtaja ja sarjavastaava voisivat saattaa kurinpitoasian ennakoimattoman pitkän ajan jälkeen vireille. Mikäli kysymyksessä olevasta määräaikasäännös ei tule sovellettavaksi, tulisi kurinpitoasian vireille tuloa toimitusjohtajan ja sarjavastaavan aloitteesta koskevaa määräaikaa valittajien mukaan säännellä nimenomaisessa sääntömääräyksessä.
Oikeusturvalautakunta toteaa, että sen tehtävänä ei kuitenkaan ole arvioida Salibandyliiton kurinpitomenettelyä koskevien määräysten tarkoituksenmukaisuutta eikä näin ollen lähtökohtaisesti myöskään sitä, tuleeko toimitusjohtajan ja sarjavastaavan vireillepano-oikeudelle asettaa nimenomainen määräaika. Oikeusturvalautakunta katsoo, etteivät myöskään yhdistyslain säännökset tai yhdistysoikeudelliset periaatteet taikka kurinpitoasioiden käsittelyssä noudatettavat yleiset oikeusturvaperiaatteetkaan edellytä toimitusjohtajan ja sarjavastaavan kurinpitoasian vireillepano-oikeuden sitomista nimenomaisesti asetettuun määräaikaan, ja tältä osin on siten kysymys Salibandyliiton harkintavaltaan kuuluvasta asiasta. Lisäksi lautakunta toteaa, että toimitusjohtajan ja sarjavastaavan ilmoitus on tehty alle vuorokauden kuluessa sarjamääräysten 47 §:n 2 momentin mukaisen määräajan päättymisestä ja siten kohtuullisessa ajassa.
Johtopäätös
Edellä todetun perusteella oikeusturvalautakunta katsoo, että Salibandyliiton valituslautakunnan tulkintaa, jonka mukaan pääsarjojen sarjamääräysten 47 §:n 2 momentissa rikkomusilmoitukselle asetettua määräaikaa ei sovelleta tilanteessa, jossa kurinpitoasia tulee vireille toimitusjohtajan ja sarjavastaavan yhdessä tekemän ilmoituksen perusteella, ei voida pitää sääntöjen vastaisena. EräViikinkien pelaajan Jani Kukkolan menettelyä 31.10.2021 pelatussa ottelussa koskeva kurinpitoasia on siten käsitelty Salibandyliitossa sen sääntöjen mukaisesti, eikä aihetta liiton valituslautakunnan päätöksen muuttamiseen ole.
