Salibandyliiton hallitus kokoontui torstai-iltana käsittelemään F-liigan miesten sarjassa 17.2.2023 pelattuun otteluun Nokian KrP–EräViikingit liittyvää ja keskustelun aiheeksi noussutta Nokian KrP:n pelaajan Jorens Malkavsin edustusoikeutta kyseisessä ottelussa.
Salibandyliitto julkaisi 28.2. lausunnon tapauksesta, jonka jälkeen EräViikingit pyysi Salibandyliiton hallitusta vielä käsittelemään asiaa. Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta laati hallitukselle päätösesityksen, jonka liiton hallitus hyväksyi.
Hallituksen johtopäätökset
Salibandyliiton hallitus katsoo, ettei pelaajan edustusoikeuden puuttumista voida enää käsitellä vastalauseille ja rikkomusilmoitukseen perustuville kurinpitoasioille määrättyjen määräaikojen umpeuduttua. Toisin kuin muissa sarjoissa, Kilpailusääntöjen 65 §:n mukainen käsittelymenettely määräaikoineen ei sovellu pääsarjoihin ja on Sarjamääräysten kanssa ristiriidassa. Niiden sijaan sovelletaan Sarjamääräysten säännöksiä kurinpitoasian vireilletulosta ja käsittelystä.
– Hallituksen hyväksymä päätösesitys ei ollut siis päätös kyseisen pelaajan edustusoikeudesta, vaan päätös siihen miten sääntöjä tulkitaan, selventää toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta ja jatkaa:
– Keskustelussa on ollut monia käänteitä, eikä vähiten siitä miten pääsarjojen sarjamääräyksiä tai toisaalta Salibandyliiton kilpailusääntöjä tässä pitäisi soveltaa. Kuten aiemmassa lausunnossa totesimme pääsarjojen sarjamääräykset ovat ensisijaiset.
Salibandyliiton puheenjohtaja Kaarina Vuori toteaa, että tapauksesta pitää ottaa oppia jatkoa silmällä pitäen.
– Asian selvittäminen on kestänyt turhan kauan ja tässä sarjajärjestäjän pitää parantaa jatkossa. Lisäksi on tarkasteltava, miten selkeitä ja yksiselitteisiä liiton säännöt ovat, jotta tällaisiin tapauksiin pystytään puuttumaan paremmin. Sarjajärjestäjän tulee myös varmistaa, että seurat ovat tietoisia aikarajoista ja merkittävistä päivämääristä.
Alla kokonaisuudessaan päätösesitys, jonka Salibandyliiton hallitus käsitteli ja hyväksyi:
PÄÄTÖSESITYS HALLITUKSELLE
Taustaksi
F-liigan miesten sarjassa 17.2.2023 pelattuun otteluun Nokian KrP – EräViikingit liittyen on keskustelun aiheeksi noussut Nokian KrP:n pelaajan Jorens Malkavsin edustusoikeus kyseisessä ottelussa. EräViikingit on maanantaina 20.2. pyytänyt Salibandyliittoa selvittämään asiaa.
Salibandyliitto on 28.2.2023 klo 15.45 julkistanut asiaa koskevan lausunnon. Lausunnossa on selvitelty tapausta ja siihen soveltuvaa säännöstöä sekä todettu, että tapauksen perusteella ei ole tullut vireille asioita, joita olisi enää mahdollista käsitellä sarjamääräysten mukaisesti.
Salibandyliitto ei ole tehnyt tapausta koskevia päätöksiä.
Koska asiaa koskeva keskustelu on jatkunut vielä Salibandyliiton antaman lausunnonjälkeen, Salibandyliiton hallitus on päättänyt vielä arvioida tapaukseen liittyvää säännöstöä. Kilpailusääntöjen 4 §:n perusteella hallitus ”voi erikseen antaa tarkempia ohjeita kilpailusääntöjen, sarjamääräysten ja niiden perusteella annettujen määräysten ja ohjeiden soveltamisesta tai tulkinnasta”. Edelleen saman sääntökohdan mukaan hallitus ”ratkaisee viime kädessä kysymykset eri sääntöjen, määräysten ja ohjeiden tulkinnasta sekä niiden keskinäisestä soveltamisesta.”
Hallituksen oikeudellinen arviointi
Säännöstö
Salibandyliiton kilpailusääntöjen (KilpS) 2 §:n mukaan liitto vahvistaa vuosittain kausi- ja sarjakohtaiset sarjamääräykset, joita noudatetaan sarjamääräyksissä määritellyissä sarjoissa ja kilpailuissa. Sarjamääräykset ovat ensisijaiset kaikkiin muihin kilpailutoimintaa koskeviin sääntöihin ja määräyksiin nähden. Sarjamääräyksillä voidaan määrätä kilpailusäännöistä poikkeavasti ja eri sääntöjen ollessa keskenään ristiriidassa, noudatetaan aina ensisijaisesti sarjamääräyksiä ja niiden tulkintoja.
KilpS 3 §:ssä todetaan vielä erikseen, että pääsarjoissa sekä liiton erikseen määräämissä sarjoissa noudatetaan ensisijaisesti kyseisten sarjojen sarjamääräyksiä.
Pääsarjojen sarjamääräysten (SarjaM) 1 §:ssä todetaan vastaavasta, että sarjamääräykset ovat ensisijaiset kaikkiin muihin kilpailutoimintaa koskeviin sääntöihin ja määräyksiin nähden. Sarjamääräyksillä voidaan määrätä kilpailusäännöistä poikkeavasti ja eri sääntöjen ollessa keskenään ristiriidassa, noudatetaan aina ensisijaisesti sarjamääräyksiä ja niiden tulkintoja.
Vertailun vuoksi todettakoon, että yksittäisten otteluiden sarjamääräysten alaisissa sarjoissa noudatetaan yksittäisten otteluiden sarjamääräysten mukaan ”Salibandyliiton kilpailusääntöjä ja pelisääntöjä sekä niiden ohella näitä sarjamääräyksiä ja muita sarjajärjestäjän antamia määräyksiä, ohjeita ja tulkintoja.”
SarjaM:n mukainen vastalausemenettely
SarjaM 43 §:n mukaan edustusoikeutta koskeva vastalause tulee merkitä ottelupöytäkirjaan 15 minuutin kuluessa ottelun päättymisestä. SarjaM 44 §:n mukaan edustusoikeuteen liittyvät vastalauseet käsittelee sarjavastaava.
Tämän käsittelyn taustalla olevassa tapauksessa edustusoikeuden puutteeseen liittyen ei ole tehty SarjaM 43 §:n mukaista vastalausetta.
SarjaM:n mukainen kurinpitomenettely rikkomusilmoituksen perusteella
SarjaM 46 §:n mukaan pääsarjojen kurinpitoasiat käsittelee sarjavastaava, pääsarjojen kurinpitodelegaatio, videotuomari tai sarjajärjestäjän kurinpitoasioita käsittelevä toimielin, kilpailu- ja kurinpitoryhmä. Sarjamääräysten tai niiden nojalla sarjajärjestäjän antamien markkinointiin liittyvien määräysten tai ohjeiden laiminlyönteihin taikka rikkomuksiin liittyvät kurinpitoasiat käsittelee SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtaja tai hallitus.
SarjaM 47 §:n mukaan kurinpitoasia voi tulla vireille joko ottelun osapuolen tai sarjajärjestäjän edustajan (erotuomari taiotteluvalvoja) tekemästä rikkomusilmoituksesta. Sarjajärjestäjän nimeämä kurinpitoasioita käsittelevä kurinpitoelin voi käsitellä rikkomuksen myös F-liigassa toimitusjohtajan ja pääsarjapäällikön sekä Divarissa Salibandyliiton toiminnanjohtajan ja pääsarjapäällikön yhdessä tekemän ilmoituksen perusteella.
SarjaM perusteella myös edustusoikeutta koskeva asia voi pääsarjojen osalta tulla käsiteltäväksi osana rikkomusilmoitukseen perustuvaa kurinpitomenettelyä. Ilmoituksen perusteella tapahtuvalle kurinpitomenettelylle on asetettu määräajat. Tämän arvioinnin taustalla olevassa tapauksessa rikkomusilmoitusta ei kuitenkaan ole tehty SarjaM:n mukaisten määräaikojen puitteissa.
SarjaM:n mukainen kurinpitomenettely eroaa KilpS:n mukaisesta vastaavasta menettelystä siltä osin, että KilpS:n 68 §:ssä on nimenomaisesti todettu, että rikkomusilmoituksen perusteella ei voida käsitellä edustus- tai pelioikeutta koskevia kysymyksiä. KilpS:n 68 §:n mukainen menettely ei myöskään voi johtaa ottelun lopputuloksen muuttumiseen, toisin kuin SarjaM 47 §:n mukainen menettely.
Pääsarjamääräysten tarkoitus
Hallituksen näkemyksen mukaan SarjaM:n ensisijaisuus ei tarkoita sitä, että jokin SarjaM:stä puuttuva yksityiskohta voitaisiin ”poimia” KilpS:stä, vaan asiaa pitää tarkastella kokonaisuutena ottaen muun ohella huomioon SarjaM:n erityinen tarkoitus sekä niihin kirjatut asiat.
Erityisen julkisen kiinnostuksen ja taloudellisten panosten takia pääsarjojen osalta on tärkeää, että sekä pisteisiin/sijoitukseen että joukkueiden voimasuhteisiin vaikuttavat päätökset ovat nopeasti selvillä. Tämän takia SarjaM:ssä on poikettu KilpS:stä mm. seuraavissa kohdin:
– Edustusoikeutta koskeva vastalause pitää SarjaM:n mukaan tehdä heti ottelun jälkeen, kun KilpS:ssä määritelty määräaika on viisi (5) vuorokautta.
– Kurinpitoasian vireilletuloaika on SarjaM:ssä runkosarjan osalta rajoitettu niin, että rikkomusta koskeva ilmoitus tulee tehdä kirjallisesti ottelun jälkeisenä päivänä viimeistään klo 16.00, minkä jälkeen asia voi tulla vireille vielä sarjavastaavan ja F-liigan toimitusjohtajan yhteisellä päätöksellä 24 tunnin aikana. KilpS:ssä rikkomusta koskeva ilmoitus tulee toimittaa liittoon viimeistään ensimmäisenä ottelun jälkeisenä arkipäivänä. Toisaalta KilpS:n mukainen ilmoitusprosessi ei koske edustus- tai pelioikeusasioita toisin kuin SarjaM:n mukainen menettely.
– Erityisesti pääsarjajoukkueille ominaisten farmisopimusten edustusoikeuksien osalta SarjaM 40 §:ssä on todettu, että joukkueet voivat tehdä sarjajärjestäjälle viimeistään ottelua seuraavana toisena arkipäivänä edustusoikeuskyselyn, jonka johdosta sarjajärjestäjä suorittaa edustuskelpoisuustarkistuksen. KilpS:ssä tällaista menettelyä ei ole.
Edellä mainitun perusteella Salibandyliiton hallitus toteaa, että SarjaM:llä on nimenomaisesti haluttu poiketa KilpS:n asioiden vireilletuloa koskevista prosessuaalisista määräajoista ja näin varmistaa, että joukkueiden sarjasijoituksiin ja voimasuhteisiin vaikuttavat asiat saadaan ratkaistua ja päätökset selville mahdollisimman nopeasti. Sama ajatus on kirjattuna myös Salibandyliiton kurinpitoasioita käsittelevillä nettisivuilla, joilla todetaan toisaalta, että ”F-liigassa ja miesten Divarissa noudatetaan kilpailusääntöjen lisäksi pääsarjojen sarjamääräyksiä, jotka tuovat niihin nopeutettuja ja laajennettuja menettelyjä” ja toisaalta että pääsarjoissa ”on käsittelyn nopeuttamiseksi omat lyhyemmät määräaikansa vastineiden ja päätösten antamiseen”.
Yleisemminkin voidaan tulkita, että SarjaM:iin on kirjattu pääsarjoissa sovellettavat vastalauseita, kurinpitoa ym. koskevat prosessuaaliset (vireilletulo, käsittely ja muutoksenhaku) asiat siltä osin, kun ne koskevat SarjaM:n soveltamisalaan kuuluvia seuroja, joukkueita, kilpailutapahtumia sekä joukkueiden pelaajia ja toimihenkilöitä. Tilanne on toimen esimerkiksi yksittäisten otteluiden sarjamääräysiin, joissa menettelyjen osalta ainoastaan viitataan KilpS:n mukaiseen menettelyyn.
Tätä taustaa vasten voidaan todeta, ettei myöskään KilpS 65 §:n mukaisen 45 vuorokauden määräajan ole tarkoitettu soveltuvan pääsarjoihin, vaan kaikki pääsarjojen edustusoikeuksiin – ja yleisemminkin pääsarjoihin liittyviin vastalause- tai kurinpidollisiin asioihin – liittyvät epäselvyydet tulee käsitellä SarjaM:iin kirjattuja menettelyjä noudattaen eli joko vastalause- tai rikkomusilmoitukseen perustuvan kurinpitomenettelyn kautta taikka farmisopimusten osalta erityisellä SarjaM:iin kirjatulla menettelyllä.
Edellä mainittu tulkinta on yhdenmukainen sen sanamuodon kanssa, että SarjaM:t ovat ensisijaiset kaikkiin muihin kilpailutoimintaa koskeviin sääntöihin ja määräyksiin nähden. Tulkinta on linjassa myös sen kanssa, että SarjaM 47 §:ssä rikkomusilmoituksen ulkopuolelle ei ole rajattu edustusoikeuksia koskevia kysymyksiä toisin kuin KilpS:n 68 §:ssä on rikkomusilmoituksiin perustuvan kurinpitomenettelyn osalta tehty.
EräViikinkien argumenttien arviointia
EräViikinkien näkemyksen mukaan KilpS 65 §:ää pitäisi soveltaa myös pääsarjoihin, koska SarjaM:ssä ei ole nimenomaisesti todettu, ettei kyseinen sääntö sovellu pääsarjoihin. Vaikka hallitus on edellä todennut, että kaikki pääsarjoja koskevat prosessuaaliset asiat on määritelty SarjaM:ssä ja että KilpS 65 § määräajat ei näin ollen sovellu pääsarjoihin, se arvio seuraavassa myös EräViikinkien väitteen perusteita.
EräViikinkien näkemys tarkoittaisi sitä, että edustusoikeutta koskeva asia voisi pääsarjoissa tulla vireille vastalauseen ja rikkomusilmoituksen (toisin kuin KilpS:n mukaan muissa sarjoissa) ohella myös millä muulla tahansa liiton tietoon tulleella tavalla vielä 45 vuorokautta jälkikäteen. Käytännössä se tarkoittaisi muun ohella sitä, että kaikki muut KilpS:hin kirjatut edustusoikeutta koskevat tiukkoihin aikarajoihin sidotut menettelyt menettäisivät tosiasiassa merkityksensä. Tältä osin voidaan pohtia, mikä olisi joukkueen intressi hyödyntää maksullisia ja määräaikoihin sidottuja muodollisia menettelyjä, jos saman asian voisi aina edellyttää toteutuvan sarjavastaavan toiminnan kautta. (Pääsarjojen ulkopuolisten sarjojen osalta tämä on jollain tavalla ymmärrettävää, koska edustusoikeuksia ei voida enää käsitellä eikä otteluiden lopputuloksia voida muuttaa KilpS 68 §:n mukaisessa rikkomusilmoitukseen perustuvassa käsittelyssä.)
Näkemyksensä tueksi EräViikingit viittaan vuonna 2016 tehtyyn ratkaisuun, jossa Kooveen pelaajien edustusoikeuksiin on puututtu KilpS 65 §:n mukaisessa määräajassa.
Ensinnäkin Salibandyliiton hallitus toteaa, että yksittäinen sarjavastaavan tekemä ratkaisu vuodelta 2016 ei ole ”liiton käytäntöä” luova ennakkotapaus. On myös huomattava, että SarjaM:iin on myöhemmin tehty joitakin asioiden nopeaa käsittelyä edistäviä muutoksia (ainakin määräajat tj:n ja sarjavastaavan ilmoitusmahdollisuudelle) ja pääsarjatoiminnan vaatimuksia koskevia lisäyksiä ja että tarve nopealle reagoinnille on kasvaneen julkisuuden myötä muutenkin kasvanut.
Toisekseen hallitus toteaa, ettei Salibandyliitto ole aktiivisesti valvonut pääsarja- tai muidenkaan pelaajien edustusoikeuksia, vaan asia on ennen muuta ottelun osapuolten vastuulla. Pääsarjoissa ei ole EräViikinkien viittaaman Koovee-tapauksen jälkeen ollut tapauksia, joissa edustusoikeusasioita olisi käsitelty muutoin kuin vastalause- tai rikkomusilmoituksen kautta. Salibandyliiton toiminta on seurojen yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi perustunut siihen, että pääsarjojen edustusoikeuksia koskevat asiat käsitellään SarjaM:stä ilmenevien prosessien mukaisesti eikä niin, että samanlaisten asioiden käsittelyyn sovellettaisiin joiltakin osin SarjaM:n mukaisia menettelyjä ja joiltakin osin KilpS:n mukaisia prosesseja.
EräViikingit on lausumassaan lisäksi viitannut Suomisarjaan ja II divisioonaan liittyviin tapauksiin. Tältä osin on todettava, että SarjaM:iä ei sovelleta näihin sarjoihin vaan ainoastaan pääsarjoihin.
Johtopäätökset
Salibandyliiton hallitus katsoo, ettei pelaajan edustusoikeuden puuttumista voida enää käsitellä vastalauseille ja rikkomusilmoitukseen perustuville kurinpitoasioille määrättyjen määräaikojen umpeuduttua. Toisin kuin muissa sarjoissa, KilpS:n 65 §:n mukainen käsittelymenettely määräaikoineen ei sovellu pääsarjoihin ja on SarjaM:n kanssa ristiriidassa. Niiden sijaan sovelletaan SarjaM:n säännöksiä kurinpitoasian vireilletulosta ja käsittelystä.
