Salibandyliitto ja F-liiga kartoittivat kauden 2022–23 aikana yhdessä pelaajayhdistyksen kanssa kaikkien pääsarjajoukkueiden peliolosuhteet. Laajassa katselmuksessa kartoitettiin kaikkiaan 33 salibandyhallia.
Hallikatselmusten lähtökohtana oli kartoittaa pelaajien ja pelaamisen turvallisuuteen liittyvät riskitekijät. Hallikatselmusten sisältöä laajennettiin koskemaan halliolosuhteiden fasiliteettejä ja tarkoituksenmukaisuutta liittyen mm. tapahtumajärjestämiseen sekä pelaajien, joukkueiden ja yleisön viihtyvyyteen liittyen.
Laajan kartoituksen tulokset saadaan taltioitua uuteen salibandyn olosuhderekisteriin, joka synkronisoidaan osaksi Jyväskylän yliopiston ylläpitämää LIPAS-liikuntapaikkarekisteriä.
Työryhmä, joka koostui Salibandyliiton ja F-liigan edustajista sekä pelaajien edustuksesta, laati kustakin pelipaikasta raportin, jossa todettiin yleishuomiot hallista ja nostettiin esiin hallin turvallisuusriskit ja muut mahdolliset puutteet.
Työryhmä antoi myös korjaus-/muutossuositukset sekä tarvittaessa korjaus-/muutoskehotukset. Joukkueiden tulee raportoida muutosehdotusten ja -kehotusten mukaiset toimet sarjavastaavalle viimeistään viikkoa ennen virallisen sarjakauden avausta.
Korjattavaa lähes joka hallissa
Täysin puhtain paperein katselmuksessa selvisivät ainoastaan Kupittaan palloiluhalli, Lahti Energia Areena sekä Vantaan Energia Areena. Turvallisuusnäkökulmasta korjaus-/muutoskehotuksia tuli kaikkiaan 18 hallille ja korjaus-/muutossuosituksia 13 hallille.
Pääosin korjauskehotukset liittyivät pelaajien turvallisuusriskinä koettuihin pylväsrakenteiden, toimitsijapöydän tai muiden kentän läheisyydessä olevien ulokkeiden suojaamiseen. Myös valaistuksen parantamiseen tai tasaisuuteen tuli muutos- ja korjaussuosituksia.
Turva-alueissa paljon parannettavaa
Suositeltava turvaetäisyys kaukalon kaikilla reunoilla on kaksi (2) metriä. Tämä suositus toteutuu täysin vain viidessä hallissa eli Vantaan Energia Areenalla, Krankka Areenalla Limingalla, Oulun Kastellissa, Hämeenlinnan Loimua Areenalla ja Kirkkonummen Jokirinteen liikuntahallilla.
Yhtä sivua lukuun ottamatta 2 metrin turva-aluesuositus toteutuu seitsemässä hallissa eli Lippumäen liikuntahallissa Kuopiossa, Kupittaan palloiluhallissa Turussa, Tähtihallissa Uusikaarlepyyssä, Lahti Energia Areenalla, Iittalan liikuntahallissa, Arkadiahallissa Nurmijärvellä ja Espoon Otahallissa.
Päätyjen osalta 2 metrin turva-aluesuositus toteutuu Seinäjoen urheilutalolla, Lappeenrannan urheilutalolla ja Lehto Areenalla Helsingissä. Paras neljän sivun turva-alueiden keskiarvo on Loimua Areenalla Hämeenlinnassa (3,11 metriä).
Heikoimmat turva-alueet löytyvät Nurmon liikuntahallista, Rauman kauppaoppilaitokselta, Porin urheilutalolta, AC Myllypurosta, Palokan koulukeskuksesta, Jyväskylän Monnarilta, Tapanilan Mosahallista, Tapiolan urheiluhallista ja Raholan liikuntakeskuksesta. Heikoin neljän sivun turva-alueiden keskiarvo on Tapanilan Mosahallissa (0,95 m), jossa turva-alue toisen päädyn portaikon kohdalla on vain 23 cm.
– Ei ole maailma vielä valmis, toteaa hallikatselmushankkeen koordinoinnista vastannut Salibandyliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.
– Seinät harvemmin halleissa siirtyvät, joten turvallisuuden lisäämiseksi huippusalibandy tarvitsee uusia nykyaikaisia ja turvallisia peliolosuhteita useille paikkakunnille. Tätä kehitystä meidän tulisi jokaisen laji-ihmisen edistää, jotta saamme salibandyn pelaamisesta entistä turvallisempaa, Kinnunen jatkaa.
Valaistuksissa merkittäviä eroja
Hallikatselmuksissa pelikentän valaistus mitattiin valoisuusmittarilla seitsemästä eri pisteestä. Suositus valaistuksen suhteen on 800 luksia. Nykytekniikalla LED-valoilla tuohon minimisuositukseen pitäisi päästä melko helpolla. Katselmuksessa havaittiin kuitenkin valoarvojen suhteen merkittäviä puutteita. Minimisuositukseen ylsi kaikkiaan 14 hallia.
Suositeltuun valaistusvoimakkuuteen (väh. 800 lx) yltäneet pääsarjahallit
1. Lappeenrannan urheilutalo (keskiarvo 7 mittauspisteessä 1581 lx)
2. Energia Areena (1577)
3. Krankka Areena (1216)
4. Jokirinteen liikuntahalli (1186)
5. Tapiolan urheiluhalli (1093)
6. Arkadiahalli (1080)
7. Lahti Energia Areena (999)
8. Kastellin Monitoimitalo (981)
9. Porin urheilutalo (958)
10. Lehto Areena (950)
11. Lippumäen liikuntahalli (943)
12. Loimua Areena (899)
13. Kupittaan Palloiluhalli (891)
14. Jyväskylän Monnari (866)
Korkein valoteho mitattiin Lappeenrannan urheilutalon keskipisteestä (1800 luksia).
10 huonointa hallia valaistusvoimakkuudeltaan
1. Otahalli Espoo (7 mittauspisteen keskiarvo 289 lx)
2. Raholan liikuntakeskus (335)
3. Spiral-halli (357)
4. AC Myllypuro (357)
5. AC Ruskeasuo (384)
6. Tapanilan Mosahalli (429)
7. Rauman kauppaoppilaitos (484)
8. Bläk Boks (497)
9. Joensuu Areena (539)
10. Palokan koulukeskus (540)
Alhaisimmat valaistusarvot mitattiin Myllypuron Arena Centerin (213 luksia) ja Raholan liikuntakeskuksen (216 luksia) kulmapisteiltä.
Valaistuksissa olleita isoja hallikohtaisia eroja ja melko merkittäviäkin eroja saman kentän eri mittauspisteissä hämmästelivät myös työryhmässä pelaajayhdistyksen edustajina olleet Kaupin sisarukset Oona ja Veera.
– Erikoista nuo poikkeamat valaistuksessa. Tuntuu epäreilulta, jos vierasjoukkueen maalivahti joutuu vartioimaan maaliaan hämärämmässä päässä kuin kotijoukkueen maalivahti, pohtii Veera Kauppi.
Kohti valoisampaa tulevaisuutta
Laaja kartoitus antoi erittäin hyvän ja totuudenmukaisen kuvan pääsarjojen peliolosuhteista.
– Pohdinnassa on, kuinka nyt luotua ja hyväksi koettua kartoitusmenetelmää tullaan jatkamaan. Varmaa kuitenkin on, että kerätyt tiedot taltioidaan uuteen salibandyn olosuhderekisteriin, jota ylläpitää pääosin Jyväskylän yliopisto. Myös työtä parempien salibandyolosuhteiden puolesta tulee jatkaa väsymättä, toteaa Jari Kinnunen.
– Ainakin Nokian KrP ja Jyväskylän Happee pääsevät reilun vuoden päästä pelaamaan uusiin olosuhteisiin. Myös Tampereella ja Raumalla on parempaa luvassa Hakametsä Sport Kampuksen ja Karin kampuksen valmistuttua. Jyväskylän Hippos-hanke on ollut vastatuulessa, mutta sen nytkähdettyä liikkeelle myös Jyväskylän salibandyolosuhteet kohenevat merkittävästi. Suomen pääkaupunki Helsinki on pitkäaikainen murheenkryyni. Useita hankkeita mm. Helsinki Garden ja Royal Areena ovat olleet vireillä, mutta niiden toteutuminen on vielä melko monen mutka takana, Kinnunen harmittelee.
Hallikatselmusten työryhmä: Jari Kinnunen (pj.), Kimmo Nurminen, Ari Vehniäinen, Salla Nuorteva, Mikko Kaksonen, Timo Kankkunen sekä joukkuepelien pelaajayhdistyksen (Joukkueurheilijat ry) edustajia.
Kuva: Esa Jokinen (Jyväskylän monitoimitalo)
