Annika Hautojärven salibandyura alkoi ÅIF:ssä, ja Porvoon- ja Sveitsin vuosien jälkeen oli nyt aika palata taas oman kasvattajaseuran väreihin. PSS:ssä niin F-liigan mestaruuden ja hopeaa kuin pronssiakin voittanut puolustaja edusti viime kauden Rütin pikkukaupungista olevaa FB Ridersia.
– Puolisoni oli jo pitkään miettinyt pelaamista Sveitsissä, ja kun hänelle tarjottiin vuosi sitten sopimusta, totesin, että nyt olisi ehkä itsekin oikea aika kokeilla uusia tuulia. Kun töistäkin näytettiin vihreää valoa, päätin tarttua tilaisuuteen ja olen todella tyytyväinen, että tuli lähdettyä, Annika Hautojärvi muistelee.
– Se oli upea kokemusta ja opetti todella paljon, sählystä ei ehkä niinkään mutta henkisellä puolella, kun sain pelata isossa roolissa ja kauteen mahtui tunnepuolella vuoristorataa. Opin paljon ja sain upeasta maasta elinikäisiä ystäviä, joten oli kyllä haikeakin fiilis, kun Suomeen palasin.
FB Ridersin kausi oli mollivoittoinen, kun joukkue sijoittui Sveitsin liigan runkosarjan viimeiseksi. Sarjapaikka varmistui kuitenkin lopulta selvästi Aergera Giffersin taipuessa karsinnassa voitoin 4-0.
– Kausi oli tapahtumarikas ja seuran sisällä tapahtui paljon, mutta sain lopulta kuitenkin lähteä hyvällä mielellä, kun vietiin playoutit 4-0 ja seurakin oli kyllä hoitanut kaikki asiat hienosti. Paluussa Suomeen painoivat paljon työasiat, kun en halunnut luopua vakityöstäni fysioterapeuttina.
Seuravalinnassa täyttyi ympyrä, kun valinta kotimaassa oli entisen PSS:n sijasta ÅIF.
– Paljon ystäviä jäi vielä Porvooseen, mutta olin tietysti seuraillut kotimaan tapahtumia, ja tiesin, että paljon kavereita oli lopettamassa Porvoosta, jossa oli tapahtunut paljon. Sipoosta otettiin jo aikaisin yhteyttä, ja olin jo aikaisemmin miettinyt sitäkin vaihtoehtoa. Tuntui, että paras ympäristö tässä kohdin olisivat Sipoo ja kasvattajaseura, johon tulee paljon hyviä nuoria pelaajia. Tavoite on parempi sijoitus kuin viime vuonna.
Kysymykseen, nouseeko ÅIF ensi kaudella jopa PSS:n ohi uudeksi itäisen Uudenmaan ykkösseuraksi, Annika Hautojärvi vastaa varovasti.
– Toivotaan, että menee näin. En tiedä, mikä on tilanne Porvoossa, mutta toivotaan, että ainakin ÅIF parantaa ja yltää pudotuspeleihin. Meillä on joukkueessa hyvä pöhinä ja nuoria taitavia pelaajia ja muutama kokeneempikin. Aloitimme harjoittelun ja toukokuussa, ja saimme vedettyä hyvän pätkän juhannukseen, josta alkanut omatoimijakso juuri päättyi. Kun tehdään hyvin hommia, se näkyy toivottavasti kentällä peleissäkin.
Entä mitä Annika Hautojärvi tuo ÅIF:n nuoreen potentiaaliseen kokoonpanoon?
– Olen puolustaja ja pidän itseäni ennen kaikkea puolustavana puolustajana. Samalla kuitenkin toivon, että pystyn tuomaan joukkueeseen hyötyä myös hyökkäyspäässä. Sveitsissä peli oli suomalaista suoraviivaisempaa, ja ehkä voin tuoda sitä puolta lisää myös tänne. Itselleni tilanne on uusi, kun Porvoossa joukkueessa oli paljon valmiiksi nimekkäitä pelaajia mutta nyt pystyn toivottavasti olemaan hyödyksi kokeneena pelaajana nuoressa joukkueessa.
Annika Hautojärven salibandyura alkoi alakouluikäisenä ÅIF:ssä. Tai tavallaan oikeastaan jo aikaisemmin.
– Se alkoi tavallaan jo isän kautta hänen pelatessaan, kun pikkutyttönä vietin paljon aikaa sählyhalleilla. Sitten seitsemänvuotiaana muutettiin Sipooseen, ja kun mietittiin kivaa harrastusta, päädyin ÅIF:n treeneihin, ja seurassa menivätkin juniorivuodet. Kun pääsin fyssarikouluun Lahteen, kävin ensin vuoden pelaamassa sieltä mutta kun Pelicans nousi liigaan, oli järkiratkaisu jatkaa pelejä Lahdessa.
Pelicans SB:n liigataival 2018-2019 jäi kuitenkin yhteen kauteen, ja edellisvuonna ÅIF:ssä ensimmäiset pääsarjapelinsä pelanneen Annika Hautojärven saldoksi seurassa kirjattiin kaksi maalia ja viisi syöttöpistettä.
– Pelicansin porukka siinä kohdin hajosi, ja kun sisko [Elina Hautojärvi] pelasi jo valmiiksi Porvoossa, ajauduin sinne, ja se olikin paras juttu, mitä sählyurallani oli tapahtunut. Ympäristö ja valmennus olivat viimeisen päälle, joten ei ihme, että viihdyin Porvoossa ja otin siellä myös pelaajaurani isoimmat stepit eteenpäin.
Jälki oli komeaa myös tuloksellisesti. Mestaruus, hopeaa ja pronssia, ja puolustavalle puolustajalle 55 ottelussa kahdeksan maalia ja seitsemän syöttöpistettä.
Nyt on 1997 syntynyt Hautojärvi jo F-liigan naisten sarjan kokeneemmasta päästä, ja tulevaisuudensuunnitelmat lajissa keskittyvät olennaiseen.
– Toivottavasti saan pelata hyvän ehjän kauden ja olla parhaassa mahdollisessa fyysisessä kunnossa. Sen eteen ainakin tehdään paljon hommia. Ja toivottavasti näkyy, että olen kentällä rohkea ja nautin pelaamisesta. Tässä kohdin mennään kausi kerrallaan, ja yritän saada esiin itsestäni parasta mahdollista versiota.
Palkkatöiden ja harjoittelun lisäksi Annika Hautojärven kesään kuuluu ennen kaikkea yhdessäoloa tärkeiden ihmisten kanssa.
– Kun on ollut yhdeksän kuukautta poissa Suomesta, on kiva saada viettää aikaa läheisten ja ystävien kanssa. Töitäkin on poissaolon jälkeen paljon, ja parin viikon kesäloma sieltä osui juuri harjoitusten omatoimijaksoon. Töiden ja treenien ohella kesä on oleilua kavereiden kanssa ja miesystävän kanssa ennen kuin hän lähtee taas jatkamaan pelejä Sveitsissä.
Kuvat: Fabrice Duc ja André Dusel / Swiss Unihockey sekä Jarmo Koskela ja Esa Takalo
