Uutiset

Kesän muuttohaukat -sarjassa Lotta Lindi: Savolainen maalitykki osuu seuraavaksi SB-Prolle

Tällä viikolla valotti alkavan kauden joukkuettaan myös SB-Pro julkaistessaan uutta sopimusta. Nurmijärvelle siirtyvät Jasmin Jänkä, Bea Karling, Sofia Lehtomäki, Lotta Lindi, Minka Rönnberg, Jenni Torkki ja Elina Vinkki. Siirtojen kuumimmasta päästä on hyökkääjä Lotta Lindi, joka kolmena kautenaan B-lohkon Welhoissa latoi kuopiolaisille 81 ottelussa peräti 74 maalia.

Toisin kuin jo monet 2020-luvun liigapelaajat, Lotta Lindi ei ole minkään seuran junioriputken tuote. Rakkaus urheiluun syttyi monipuolisella touhuamisella kotona Keiteleellä läntisessä Savossa.
– Pelattiin pihapelejä ja kaikenlaista liikuntaa: yleisurheilua, jääkiekkoa ulkojäillä ja sählyä kerhossa, jossa oli mukana pelaamassa tyttöjä, poikia ja aikuisia miehiä. Yläkoulussa pelasin jääkiekkoa ja vähitellen mukaan tuli salibandykin, Lindi muistelee.

Alasta innostuneen nuoren tie vei opiskelemaan liikunnanohjaajaksi, ja vauhti kaukalossa toi töitä myös virallisten salibandyotteluiden toimitsijoille. Welhojen kautta tie vei kakkosdivisioonaan Papasiin ja edelleen ykköseen Santa’s Unitediin, jossa syntyi pelaamisen ohella lopputyö aiheenaan ryhmän suhdejärjestelmät naisten salibandyjoukkueessa. Lotta Lindi mätti kahtena kautenaan Santa’s Unitedissa kummallakin kerralla yli 30 tehopistettä, ja 2020 oli aika kokeilla siipiä jo F-liigassa.
– Halusin kokeilla, miten pärjään pykälää kovemmassa sarjassa, ja siirryin taas Welhoihin. Näin savolaisena oli kiva pelata Savossa, ja koen kyllä Welhot itselleni kasvattajaseuraksi. Itsellä peli kulki ihan mukavasti, ja varmaan kaikkein paras kauteni siellä oli 2021-2022. Kehityin kyllä sekä pelaajana että urheilijana.

Welhoissa syntyi kolmen NLB-kauden 81 runkosarjaottelussa komeat tehot 74+34=108, ja paras kausi oli myös tilastoissa tuo vuoden takainen 21 pelin saldolla 24+9.

Sitten tuli kuitenkin aika ottaa taas seuraava askel.
– Alkuvuodesta aloin miettiä mahdollisuutta siirtyä muualle, ja oltuani yhteydessä valmennukseen ja joukkueenjohtoon aukesi mahdollisuus päästä Prohon kokeilemaan. Jossain vaiheessa oli mietinnässä myös EräViikingit, jossa olisi ollut pelipaikka, mutta siellä en ehtinyt käydä edes joukkueharjoituksissa katsomassa. Klaukkalassa kävin tutustumassa Pron treenaamiseen, tiloihin ja ympäristöön ja palaset loksahtivat paikoilleen. Vaikutelma oli, että niin pelaajat, valmennus ja huoltokin ottivat minut tosin hyvin vastaan, ja tämä tuntui paikalta, jossa on hyvä olla ja turvalliselta ympäristöltä, jossa uskon edelleen kehittyväni pelaajana ja urheilijana.

Lotta Lindi kertoo tehneensä muuttopäätöksensä salibandy edellä, mutta asiat loksahtivat paikoilleen myös siviilipuolella, kun liikunnanopettajan ja koulunkäynnin ohjaajan ja muita ohjaustöitä tehneelle liikunnanohjaajalle järjestyi työpaikka päiväkodista.

Joukkueen kauden tavoitteiden sopiminen yhdessä on SB-Prollakin vielä edessä, mutta Lotta Lindi tietää jo, mitä omalta kaudeltaan odottaa.
– Totta kai ensiksikin mahdollisimman hyvää ja ehjää kautta. Nilkkojen kanssa on aiemmin ollut vähän ongelmia, joten kunhan kroppa kestää kauden. Sitten tietysti on halu tehdä pisteitä ja ennen kaikkea auttaa omaa joukkuetta mahdollisimman paljon omilla vahvuuksillani. Joskus tulevaisuudessa kiinnostelisi kokeilla ulkomaillakin, mutta nyt on B-lohkossa pelanneena riittävästi tavoitetta vakiinnuttaa paikka tällä tasolla ja sopeutua liigavauhtiin ja -rutiiniin, Lindi vastaa kysymykseen pitkän tähtäimen suunnitelmista.

Kesän haastatelluista muuttohaukoista jokainen on vakiinnuttanut kesätreeneissä mennyn kovaa eikä SB-Pro tee poikkeusta.
– Olen tykännyt, että mennään kovaa, tekeminen on ollut laadukasta ja ollaan haastettu treeneissä toisiamme tavalla, joka toivottavasti näkyy myös syksyn peleissä.

Kesän tauko yhteisharjoituksista jätti aikaa myös muille puuhille, mutta nekin ovat liikuntaihmiselle yleensä fyysisiä puuhia.
– Itselläni on urheilu aina jotenkin läsnä, ja siksi liikunnanohjaajaksi halusinkin. Esimerkiksi pyörän selkään on ollut hyvä aina ajan salliessa hypätä. Jääkiekkoa pelasin puolitoista kautta naisten Suomisarjaa ja vielä viime kaudellakin salibandyn ohella, mutta se taitaa kyllä nyt jäädä, SB-Pron uusin maalitykki paljastaa.

Teksti: Mika Hilska
Kuvat: Esa Takalo, Juhani Järvenpää ja Anssi Koskinen