Sunnuntaina Seinäjoen derbyn SPV-Jymy yhteydessä nousi ottelulähetyksen studio-osuuksissa esille salibandyn ”aktiivisuussääntö” ja sen tulkinnat, kun ottelussa erotuomarit tuomitsivat kahdesti vapaalyönnin tilanteista, joissa pallollinen joukkue piti palloa karvauksen alaisena oman maalinsa takana.
Kyseessä on pelisääntöjen kohta:
507 Vapaalyöntiin johtavat rikkeet
20) Joukkue pelaa järjestelmällisen passiivisesti.
Tähän kuuluvat tilanteet, joissa joukkue pelaa aikaa kuluttaakseen jatkuvasti tai toistuvasti oman maaliviivansa oletetun jatkeen takana. Joukkuetta tulee mahdollisuuksien mukaan huomauttaa asiasta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
F-liigan viestintä istui alas Salibandyliiton erotuomaripäällikkö Janne Koskisen kanssa tapauksen tiimoilta.
– Ymmärrän hyvin, että julkisuudessa ottelun tapahtumiin otettiin kiinni siitä näkökulmasta, että onko jotain periaatteellista muutettu säännön tulkinnassa kesken kauden. Ja tähän on helppo vastata, että ei ole. Mitään linjausta ei ole muutettu, eikä niitä ole muutenkaan tapana muutella kesken kauden ja varsinkaan ilman tiedottamista, eli linjausten reivaaminen tehdään pelikausien välissä, Koskinen avaa.
– Lyhyesti tiivistäen, erotuomareilla ei ole syytä puuttua pallollisen joukkueen pelaamiseen oman maalin takana silloin, kun tilanteessa on vastajoukkueen karvaus/paine päällä. Vasta, jos joukkue pelaa, syöttelee tai pitää palloa oman maaliviivansa (ja sen jatkeen) takana ilman karvausta/painetta vastajoukkueelta, voidaan säännön pohjalta ryhtyä toimenpiteisiin.
– Mitä tulee tapauksen jälkikäsittelyyn, niin ottelun otteluvalvoja kävi ottelun erotuomareille kyseiset tilanteet läpi muun palautteen ohessa. Luonnollisesti myös pääsarjaerotuomaritoiminnan johto on erotuomareiden kanssa asiasta käynyt tarvittavat keskustelut ja teroittanut mieliin oikeaa toiminta- ja tulkintamallia. Pääsarjaerotuomariryhmille, sekä joukkueille, on lähetetty kertaavaa materiaalia kyseisen säännön soveltamisesta ja itselläni on vahva luotto siihen, että asia on nyt kaikilla muistissa.
– Erotuomarikoulutusorganisaation suuntaan tämä oli hyvä herätys siitä, että vaikka toimintaa pyritään jatkuvasti kehittämään ja kouluttamaan uutta, niin vanhojakin, yhä voimassa olevia, käytänteitä ja linjauksia on muistuteltava koulutuksissa aika ajoin mieleen.
Tapaus herätti myös spekulaatiota ja huhuja siitä, onko tuomareihin kohdistunut ulkopuolelta painetta muuttaa sääntötulkintoja.
– Mediassa nousi esille myös erotuomareihin kohdistuvat vaikutusyritykset joukkueiden suunnalta ja koska erotuomarijohdon suuntaan tällaista signaalia ei ole kuulunut, teimme asiasta erotuomareille anonyymisti vastattavan pikakyselyn. Kyselyn tulos oli hyvin yksiselitteinen, mitään normaalista (määrällisesti tai voimakkuudeltaan) poikkeavaa vaikuttamisen yritystä ei ole ollut, Koskinen kiteyttää.
