Hannu Tuomisen Kesän siirtovonkaleet -juttusarja esittelee F-liigan miesten ja naisten sarjojen suven kiinnostavimmat pelaajasiirrot.
Lue myös: Päivittyvä lista: F-liigan miesten sarjan varmistuneet sopimukset
Lue myös: Päivittyvä lista: F-liigan naisten sarjan varmistuneet sopimukset
Kun ikää on parikymmentä vuotta, itsenäistyvän nuoren arjessa tapahtuu paljon muutoksia. Oululaislähtöisen Elli Kylmäluoman kohdalla niitä on kertynyt enemmän kuin normaalisti. Muutto kauas pois kotoa, oma asunto, opintojen aloitus ja uusi joukkuekin. Ellin kohdalla seura vaihtui heti ensimmäisen vuoden jälkeen.
Oman lisämausteensa Kylmäluoman kohdalla toivat kahdet salibandyn MM-kisat samana vuonna, vieläpä samassa paikassa Ruotsin Uppsalassa. Elli oli ensin voittamassa joukkueensa kipparina nuorten MM-kultaa ja myöhemmin aikuisten MM-kisoista tuliaisina oli hopeamitali. Ajallisesti harvinainen saavutus nuorelta salibandypelaajalta.
– Nuorten kisoissa roolini sekä pelillisesti että myös kentän ulkopuolella oli suurempi. Nuorten MM-kisat olivat minulle jo toiset ja olin joukkueen kapteeni. Naisten joukkueessa olin uusi tulokas. Kyllähän sen tilanteen itsekin tiedostin. Paljon sain peliaikaa, vaikka ratkaisupeleissä joukkueen kärkipelaajat pelasivat.
Kun hait opiskelupaikkaa, kuinka paljon salibandyllä oli vaikutusta opiskelupaikkakuntaa valittaessa?
– Ratkaisut kulkivat rinta rinnan. Opiskelupaikka piti olla sellaisella paikkakunnalla, missä olisi mahdollisuus pelata liigatasolla. Silloin neljä kaupunkia, Helsinki, Turku, Tampere ja Oulu, ovat vaihtoehtoina.
Kylmäluomalle ovet aukesivat Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutukseen. Nyt on toinen opintovuosi alkamassa.
Miksi tuttu Oulu ei kelvannut opiskelupaikaksi?
– Halusin kokea jotain uutta, pelasinhan Oulussa liigaa jo neljä vuotta. Kun rutiinit alkoivat olla samoja koin, että maisemanvaihto tekisi hyvää kehitykseni kannalta.
Miten opiskelujen ja urheilun yhdistäminen on sujunut?
– Opiskelu on ollut käytännönläheistä ja olen pystynyt yhdistämään hyvin yliopisto-opiskelun ja urheilun. Eipä juuri ole tullut päällekkäisyyksiä.
Millaista oli palata Kooveen paidassa Ouluun ensimmäiseen vieraspeliin?
– Se oli mukavaa, Kastelli tuntui yhä kotikentältä ja katsomossakin oli paljon tuttuja.
Miltä maistui viime kaudella, kun pelireissut olivat lyhyempiä kuin aikaisemmin?
– On tuntunut siltä, että jotakin puuttuu. Onhan se ihan erilaista, kun ei ole pitkiä pelimatkoja. Nyt reissu Ouluun tuntuu itselleni kivalta, kun se muille joukkueen pelaajille voi olla epämieluisa.
SSRA tekee viime kauden notkahduksen jälkeen uutta nousua. Miten kommentoit?
– Tilanne oli viime kaudella Ankoille vaikea, kun niin moni kärkipelaaja lähti muualle. Eihän Ouluun juurikaan saada tilalle pelaajia etelästä, vaan uusia pelaajia pitää nostaa omista junioreista. Tilanne on kuitenkin Oulussa ihan normaali. Siihen nähden, kun joukkueessa puolella ei ollut liigakokemusta, Ankat pärjäsi hyvin.
Keväällä alkaneet naisten F-liigan siirtomarkkinat Tampereen alueen osalta hämmästyttivät. Seuraa vaihtaneiden pelaajien lista oli pitkä. Pelkästään Kooveesta lähti joukkueellinen pelaajia naapuriseuroihin, jopa niin paljon, että Kooveen sarjaan ilmoittautuminenkin tuli myöhässä. Seuran ulkopuolelle ei juurikaan ole tihkunut tietoa, missä nyt mennään.
Viime kaudella ja kauden päätyttyä Kooveella oli omat haasteensa joukkueena. Mitä ajatuksia sinulle jäi viime kaudesta?
– Lähdin Kooveessa hakemaan isompaa roolia ja sitä myös sain. Kun joukkueena tulosta ei tullut, valmentaja meni vaihtoon. Tein pisteitä, mutta en niin paljoa, että olisin voinut auttaa joukkuetta voittamaan enemmän. Kun alkoi näyttää siltä, että paljon pelaajia oli lähdössä, tuli itsellekin mieleen vaihtaa seuraa.
Miksi siirto juuri Classiciin?
– Classicissa on paljon tasokkaita pelaajia ja joukkueen menestysmahdollisuudet ovat hyvät. Oman kehitykseni kannalta se kuulosti houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Minkälaista roolia odotat Classicissa?
– Haluan jatkaa siitä, mihin Kooveessa jäin, eli haluan isoa roolia kentällä ja kentän ulkopuolella. Haluan ottaa vastuuta joukkueen pärjäämisessä. Tilanne on kuitenkin nyt eri, kun Classicissa on yli kolme kentällistä hyviä pelaajia. Vastuu jakautuu tasaisemmin.
Koetko, että urheilu-urastasi olisi hyötyä myös tulevassa opetustyössäsi?
– Ehdottomasti, sillä urheilutaustasta on apua missä ammatissa tahansa. Joukkueurheilu kehittää sosiaalisia taitoja.
Olet vasta parikymppinen ja opettajaopinnot tulevat nopeasti päätökseen. Onko aikomus sen jälkeen palata takaisin kotiseudullesi?
– Kyllä sekin tällä hetkellä kiinnostaa. Oulu tuntuu yhä omalta kotipaikalta. Olisihan siellä vielä mukava asua, mutta aika näyttää.
