Hannu Tuomisen Kesän siirtovonkaleet -juttusarja esittelee F-liigan miesten ja naisten sarjojen suven kiinnostavimmat pelaajasiirrot.
Lue myös: Päivittyvä lista: F-liigan miesten sarjan varmistuneet sopimukset
Lue myös: Päivittyvä lista: F-liigan naisten sarjan varmistuneet sopimukset
Kolmosketjun työmyyrä Nikolas Laaksonen sai yllättäen tilaisuutensa. Pudotuspelivaiheessa Oilersia vastaan vapautui paikka Ville Hirvisuon ja Miko Kailialan rinnalle TPS:n ykkösketjussa, kun Eero Jalo loukkaantui. Vasemmassa laidassa pelannut Laaksonen käytti tilaisuutensa ja ratkaisi ottelun turkulaisille tekemällä kaksi tärkeää maalia.
Vihdoinkin, ehkä ajatteli Laaksonen. Pelikenttien sähikäinen ja jo pitkään TPS:n miesten edustuksessa pelannut työmyyrä oletti ottaneensa ison askeleen eteenpäin salibandyurallaan.
Valitettavasti näin ei käynyt.
Ottelussa Oilersia vastaan TPS oli selkä seinää vasten. Pakkovoiton myötä sarja jatkui vielä kerran Turussa. Laaksonen sai jatkaa ykkösketjussa, mutta turkulaisjoukkueen mestaruuden tavoittelu päättyi jatkoaikatappioon. Seuraava kausi ei alkanut Laaksosen kohdalla siitä, mihin edellinen kausi päättyi.
Olet ajoittain päässyt kolmosketjusta ykkös- ja kakkosketjuun, mutta vakituista paikkaa ei TPS:n kärkiketjuissa kuitenkaan ole irronnut. Pisteitä on kertynyt liigassa tasaiseen tahtiin, mutta iso läpimurto on vielä tekemättä. Mistä se mielestäsi on johtunut?
– Ennen kyseistä Oilers-ottelua itselläni on ollut aikaisemminkin samanlainen tilanne muun muassa valmentaja Janne Kainulaisen aikakaudella. TPS:n hopeakauden jälkeen kauteni alkoi hyvin, sillä tein kymmenessä ottelussa yhdeksän pistettä. Sitten mursin solisluuni ja kahden kuukauden huilin jälkeen oli vaikea murtautua uudestaan kokoonpanoon. Samoin myöhemminkin, eli juuri kun olin lähellä läpimurtoa, tuli loukkaantumisia. Esimerkiksi viime kauteni oli rikkonainen.
Kun pelaaja tuntee kehityksensä junnaavan paikallaan eikä saa valmentajienkaan vaihtuessa riittävästi näytönpaikkoja, alkaa miettimään uusia vaihtoehtoja. 25-vuotias Nikolas Laaksonenkaan ei tee poikkeusta.
– TPS:ssä on ollut tosi kova joukkue, jossa on maajoukkuetason pelaajia. Murtautuminen kärkiketjuun on vaikeaa. Tunsin olevani samassa roolissa kuin jo muutama vuosi sitten. Tiesin, että nyt pitää tehdä jotain. FBC Turun päävalmentaja Mikko Stenfors otti alkutalvesta yhteyttä ja kyseli sopimustilanteestani. Koin keskustelujen jälkeen, että naapuriseura oikeasti halusi minut joukkueeseen.
FBC Turkuun on aikaisemminkin siirtynyt liigastatuksen omaavia pelaajia. Kaikki eivät ole kuitenkaan saaneet aina peliaikaa ja isoa roolia.
– Niin se kuuluukin mennä, että peliaika pitää ansaita. Pitää antaa kunnon näytöt. Kyse on enemmänkin mahdollisuudesta.
Miten salibandyharrastuksesi alkoi?
– Olen SB Naantalin kasvatti. Sieltä siirryin Tepsiin C-juniori-ikäisenä ja jatkoin Palloseurassa eri junnujoukkueissa ennen pääsyä miesten edustusjoukkueeseen. En ollut suuri juniorilahjakkuus, mutta kehityin kovaa harjoittelemalla. Niinpä pääsin pelaamaan TPS:n SM-sarjajoukkueisiin. Kun en aina mahtunut pelaavaan kokoonpanoon, pelasin SB Naantalissa miesten kakkosdivarin otteluita.
Laaksoselle kertyi himmeämpiä SM-mitaleja, kunnes A-junioreissa tuli täyspotti. TPS voitti Suomen mestaruuden Raision Kerttulan liikuntahallissa.
– Se mestaruus on ehkä urani toistaiseksi hienoin hetki. Kausi oli myös läpimurtokauteni pisteiden kannalta. Sain olla isossa roolissakin. Tämä onnistunut kausi on varmaan syy sille, että pääsin seuraavalla kaudella pelaamaan liigaan.
Laaksonen on hyvä esimerkki salibandypelaajasta, jolla haasteellinen työ kulkee urheiluharrastamisen kanssa sopivasti rinnalla. Käytännössä se tarkoittaa myös sitä, että hän ei voi osallistua muutaman muun pelaajan tavoin joukkueen aamuharjoituksiin. Se on aika ajoin mietityttänyt Laaksosta.
– Aamuharjoittelusta olisi varmasti hyötyä, mutta työni on sellaista, että se ei ole mahdollista. Vaikka saisin siitä ehkä etua, en pysty järjestämään arkeani niin. Harjoittelemalla kehittyy, mutta ei aina ole hyväksi se, että elämässä ei ole juuri muuta kuin salibandy. Arjen tasapaino ja kokonaisuus on tärkeää.
Olet kentällä melkoinen sähikäinen. Onko se ollut etu vai haitta?
– Saan kuulla siitä aika usein. Pidän sitä etuna. Harvoin edes läikkyy yli eli harvoin istun jäähypenkillä. Kun pelaan isommalla sykkeellä, sillä voi herättää omaa joukkuettakin. Aina kun laittaa pelipaidan päälle, saan siitä lisäbuustia.
Kuinka hyvin tunnet entuudestaan FBC Turun pelaajia ja valmentajia?
– Sählypiirit ovat pienet, eli aika monen tunnen jo entuudestaan. Päävalmentaja Stenforsin kanssa ehdin pelata yhden kaudenkin. Samoin Juuso Forsman ja Matias Kallio ovat tuttuja jo yhteisiltä TPS-vuosiltamme. On ollut mukavaa huomata, miten pitkään olleiden rutiinieni tilalle on tullut uusia virikkeitä. Tuoreita juttuja kentällä ja kentän ulkopuolella. Muutos tekee hyvää.
Jos A-nuorten Suomen mestaruus on ollut hienoin hetki, niin mikä on pahin pettymys?
– Hopea eli kun hävisimme liigan finaaleissa Classicille. Olimme altavastaajia, mutta se oli kuitenkin mahdollisuus voittaa mestaruus. Yhtä lähellä emme ole olleet aikaisemmin emmekä myöhemminkään. Jälkeenpäin hopeaa arvostaa enemmän, kun tietää kuinka vaikeaa SM-mitalin voittaminen nykyään on.
Mitkä ovat vahvuutesi ja mitä pitää vielä kehittää?
– Olen monipuolinen kahden suunnan pelaaja. Osaan puolustaa ja hyökkäyksessä osaan luoda maalintekopaikkoja. Nyt kun FBC:ssä on nuori joukkue, tuon liigakokemusta. Hyökkäystehoja pisteiden muodossa pitäisi kehittää. En elä pisteistä, mutta niistä saan lisäenergiaa.
Onko sinulla ollut salibandyssä esikuva?
– Salibandyssä Ruotsissa uran tehnyt maajoukkuepelaaja ja maailmanmestari Rickie Hyvärinen. Hänen pelisilmänsä ja syöttövalikoima tekivät vaikutuksen. Hyvärinen pystyi myös itse ratkaisemaan otteluita.
Kerro mitä me muut emme vielä tiedä sinusta.
– Olen osakkaana eräässä startup-yrityksessä. Olen myös innokas kitaramies.
Mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteesi salibandyssä?
– Haluan tehdä omasta mielestäni hyvän salibandyn liigauran. Eli kun lopetan, niin voin todeta tehneeni hyvän uran. Tietysti olisi mukavaa vielä voittaa jotain.
FBC Turun valmentaja Mikko Stenforsille Laaksonen on tuttu pelaaja ja perin haluttu hankinta omaan joukkueeseen.
– Olen nähnyt läheltä Laaksosen pelaamista ja hänen potentiaaliaan nousta liigan kärkisenttereiksi. Nikolas oli Tepsissä ikään kuin puun ja kuoren välissä. Muissa joukkueissa olisi tullut enemmän peliaikaa ja vastuuta. Jo pitkään olen miettinyt, että Turun alueelta Laaksonen on juuri se pelaaja, jonka haluan joukkueeseeni.
– Kyseessä on monipuolinen kahden suunnan sentteri, jolla on vielä aikaa tehdä liigatasolla läpimurto. Nyt hänellä on hyvä ympäristö tehdä lopullinen breikki.
Teksti: Hannu Tuominen
Kuvat: Riku Laukkanen, Roosa Vilkanen
